YK: Siviiliuhrien määrä Ukrainassa suuri, energiaiskut kiihtyneet

YK:n ihmisoikeustarkkailuoperaatio Ukrainassa kertoi perjantaina vahvistaneensa, että syyskuussa Ukrainassa kuoli vähintään 328 siviiliä ja loukkaantui 2 105. YK:n mukaan luku oli 85 prosenttia suurempi kuin syyskuussa 2025. Operaation mukaan uhreja kirjattiin 22 alueella sekä Kiovassa, jossa siviilejä kuoli tai loukkaantui kuukauden 30 päivästä 22:na. YK:n mukaan se on useammin kuin yhtenäkään kuukautena Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alun jälkeen.

YK:n mukaan kehitys jatkui lokakuussa. Yön 6.–7. lokakuuta aikana Venäjän risteilyohjus- ja drooni-isku tappoi Tšernihivin alueella sijaitsevassa Prylukyssa 22 siviiliä ja loukkaantui 45. Operaation johtaja Danielle Bellin mukaan lokakuun kaksi ensimmäistä viikkoa kuuluivat siviileille vuosien kuolettavimpiin jaksoihin.

Venäjän asevoimat on jatkanut YK:n mukaan järjestelmällisiä iskuja energiainfrastruktuuriin. Ukrainan viranomaisten mukaan 13. ja 14. lokakuuta iskut osuivat useisiin energialaitoksiin, myös Kiovan kolmeen päävoimalaitokseen, ja 600 000 ihmistä jäi tilapäisesti ilman sähköä. Operaation mukaan myös Ukrainan asevoimat on kohdistanut iskuja sähkö- ja lämmitysinfrastruktuuriin miehitetyllä alueella ja Venäjällä. Bell varoitti, että sähkö- ja lämmitysverkkojen järjestelmällinen iskeminen talven lähestyessä aiheuttaa siviiliväestölle merkittävää kärsimystä.

Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM varoitti, että vaurioituneet kodit ja energiaiskut voivat pakottaa kotiin palanneita ukrainalaisia lähtemään uudelleen. IOM:n mukaan rintamalinjan lähipiirin alueilla asuu noin 1,45 miljoonaa kotiin palannutta, ja viime kylmällä kaudella vain 32 prosenttia kotitalouksista pystyi lämmittämään kotinsa riittävästi. Noin 2,1 miljoonaa yksin asuvaa ikääntynyttä asuu kerrostaloissa. IOM:n Euroopan ja Keski-Aasian aluejohtaja Arthur Erkenin mukaan Ukrainan kriisivastesuunnitelmasta on rahoitettu alle seitsemän prosenttia.

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n välittämä kahdeksas paikallinen tulitauko alkoi torstaina Zaporižžjan ydinvoimalan varavoimamuuntajan korjaamiseksi. IAEA:n pääjohtaja Rafael Mariano Grossin mukaan voimalan dieselpolttoaine on vähissä, eikä toimituksia ole ollut maaliskuun jälkeen.